Psykologi vapaaehtoistyössä Libanonissa: Pidä huolta itsestäsi, niin voit auttaa myös muita

Tänään aloitettiin stressinsäätelykoulutukset sosiaalityöntekijöille. Ensimmäinen koulutuspaikka oli Beit Atfal Asssumoudin perheneuvola El Bussin pakolaisleirissä. Se sijaitsee Etelä-Libanonissa Tyroksen kaupungissa.

Koska mukana oli kaksi uutta kouluttajaa käytettiin aluksi aikaa ryhmäytymiseen ja tilannekuvan muodostamiseen. Tutustuttiin sosiaalityöntekijöiden työnkuvaan, työnkuormitus- ja voimavaratekijöihin ja kunkin työuran kestoon BAS:issa.

Uusille kouluttajille tuli ilmeiseksi se, että sosiaalityöntekijöiden työnkuva on hyvin laaja ja vaativa. He kohtaavat päivittäisessä työssään hätää ja inhimillistä kärsimystä: seksuaalisen hyväksikäytön ja perheväkivallan uhreja, mielenterveysongelmia, köyhyyttä, ylisukupolvista traumatisoitumista ja pakolaisuutta. Ajoittain he kokevat työssään avuttomuutta ja toivottomuutta. He haluaisivat tehdä enemmän kuin mihin näissä olosuhteissa ja resursseilla on mahdollisuus. Sosiaalityöntekijöiden työskentelyaika BAS:issa vaihteli 25 vuodesta puoleentoista vuoteen.

Kuormitustekijöiden lisäksi käsiteltiin voimavaroja ja selviytymistä tukevia keinoja. Yhtenä voimavarana nousi esille se, että palestiinalaisena pakolaisena on ollut pakko oppia selviytymään – ei ole vaihtoehtoja. Pitää uskoa siihen, että selviydyn. Lisäksi yritettiin jättää työt työpaikalle sekä kohdata ja käsitellä työn esille nostamia tunteita. Oli opeteltu tunnistamaan omia stressinhälytysmerkkejä ja jarruttamaan. Tärkeää on sosiaalinen tuki ja sen ymmärtäminen, että kaikkia ei voi auttaa. On opittava hyväksymään, että vaikka haluaisi tehdä enemmän ja paremmin, ei siihen aina ole mahdollisuutta. Merkittävänä tekijänä useampi nosti esille, että he rakastavat omaa työtään.

Koulutuksen aluksi ja lopuksi teimme stressikyselyn, Sen lisäksi osallistujat arvioivat omaa stressitasoaan työpajan alkaessa ja päättyessä skaalalla 0-10 (0 ei stressiä ja 10 korkein kuviteltu stressitaso). Kahdentoista osallistujan ryhmässä keskiarvo oli aluksi 6.5 ja lopuksi 3.4.

Uudet kouluttajat toivat mukanaan koulutukseen lisää traumatyössä käytettyjä vakauttamisen keinoja. He käsittelivät harjoitteita kahdesta näkökulmasta. Ensin siitä miten he hyödyntävät niitä omassa asiakastyössään ja toiseksi oman jaksamisen ja palautumisen tukena. Näin saimme harjoitteet liitettyä jo aiemmin opittuun ja konkretisoitua niiden käyttökelpoisuutta osana jokapäiväistä työtä ja jaksamista.